Jokohan pää toimisi? Alla on kahvia, kaksi aamupalaa, panadolia ja edestakainen reissu kaupunkiin pojan silmäpolin vuoksi. 5 minuutin tutkimuksen aikana lääkäriherra totesi pojalla olevan täysin toimivat ja terveet silmät, joskin pupillien koko on erilainen, vähän kuin eriparijalat (tai tissit), ja niillä pärjäillään ilman jatkokontrolleja. Äidin mielipide asiaan voi toki olla eri, mutta minä olenkin auttamaton hysteerikko jota menetyksenpelko riipii jatkuvasti. Täytyy avautua lääkärineuvolassa sitten joskus.
Huippaa armottomasti ja sektiohaavan vierusta vihloo, mutta kieltäydyn itsepäisesti uskomasta, että eilisellä treenillä yli 3kk tauon jälkeen on mitään, korostan mitään, tekemistä asian kanssa. Uskon siis syyksi ennen yhtä sänkyyn siirtyneen taaperon aiheuttaneen niskajumin. Miten on mahdollista, että jos sängyssä on viisi tyynyä, niin silti äidin tyyny on se joka viedään?
Meillä on kotipäivä ja muumista pyörii ehkä sadannen kerran samat jaksot siihen saakka, että äiti saa tehtyä aamupäivän pakolliset kuten pyykit (koira protestikusi eteisen maton), tiskit, ruuan valmistelun ja mitä näitä nyt on. Jospa tänään olisi rauhallinen päivä, ainakin äidin mieliala on helpottunut ja aurinkoinen. Olin muuten ihan oikeassa uuden päiväkodin suhteen; pojan vahtimisessa on täysi työ. Eilen toinen oli ehtinyt livahtaa käsienpesureissulla henkilökunnan taukotilaan ja syödä pullakranssin päältä sokerit ennen kuin kukaan ehti hätiin. Näen kauhukuvia karkailevasta taaperosta päivittäin.
Ei niin että itse ehtisin aina hätiin, tulihan tuo eilenkin ulkoportaat alas mahallaan ja ehtii joka päivä uittaa pikkuautot joko jugurtissa, voissa tai muroissa.
Nähtäväksi jää, kelpaako pojalle ruoka tänään. Eilisen saldo kotona oli riiskikakku ja lusikallinen makaronia ja kalkkunakastiketta. Mulla tulee muuten nämä viikottaiset ruuat korvista ulos. Aina sitä samaa; perunaa (muusina, kokonaisena tai keitossa), on lihaa, kalkkunaa ja hyvällä tuurilla sitä kalaa ja aina pasta tai riisi. Nopeaa, helppoa ja uppoaa miesväkeen hyvin, mutta plääh, äiti ei jaksaisi. Tekisi mieli erilaisia salaatteja, wokkeja ja keittoja, mutta taitaisin olla ainoa syöjä joten pysytellään sitten tuossa perunassa (olisikohan tänään lohkoperunoiden vuoro) ja lisukkeissa.
Poika muuten rakastaa aamulypsyä. "mielenvikanen, muttei pikanen, aamulypsyyy" - raikaa monesti autossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti